Tehonkesto ja mystiset ohmit

Tehonkesto ja sen parhaat kaverit eli ne mystiset ohmit

Mitä elementin tehonkesto tarkoittaa?

Todellisena ilmoitettuna jotakin. Monesti ei yhtään mitään. Tehonkesto on se yleisin luku jota kaiuttimesta kerrotaan/kysytään/etsitään tiedoista. Tässä on väite jonka pakkansa pitävyydestä olen aivan 100% varma: Tehonkesto on helpoin myyntiargumentti myyjille jotka eivät ymmärrä kaiuttimista yhtään mitään. Siksi siitä on tullut mystinen “hyvyysarvo” jota ihmiset etsivät subbarin tiedoista.

Se ilmestyi kissan kokoisilla kirjaimilla paketteihin koska kaiuttimia myydään marketeissa ja pesukonekaupoissa. Oli pakko keksiä joku numero, jonka perusteella voitiin asiakkaille myydä kaiuttimia. Vertailla niitä jotenkin kun ei muutenkaan osattu.

Legendat Tippuu osa 1 eli Subbarin Teho(nkesto)

Voiko tehonkestolla vertailla mikä subbari soi lujempaa?

Ei voi. Tehonkesto kertoo subbarista sen miten paljon se kestää tehoa, olettaen että tehonkestoilmoitus on jossain tekemisissä todellisuuden kanssa. Valitettavasti monet valmistajat käyttävät tehonkestoa pelkästään mainoksena. Eli ilmoitetaan hatusta niin suuri luku kuin vaan suinkin kehdataan paketin kylkeen laittaa. Valitettavasti tätä harrastavat jotkut maailman mittakaavassakin suuret elektroniikanvalmistajat joiden tuotteisiin ihmiset ovat oppineet luottamaan.

Tehonkesto EI KERRO:

  • Paljonko subbarissa on tehoa ( ei yhtään, vain vahvistimessa on tehoa )
  • Miten hyvä subbari on
  • Miten lujaa se soi
  • Että isompaa vahvistinta ei saa käyttää ( se on jopa suositeltavaa )
  • Miten matalaa bassoa subbarista kuuluu
  • Miten suuren kotelon se tarvitsee
  • Mihin koteloon se parhaiten soveltuu
  • Sitä että yli tuhatwattisella särkyy tuulilasi ja alle tuhatwattisella ei
  • Sitä kuinka paksu virtajohto pitää vahvistimelle asentaa ( ei, tuhatwattinen subbari ei tarvitse 50 mmq kaapelia jos sitä soitetaan 150-wattisella vahvistimella )
  • Sitä kuinka monta RCA-johtoa pitää asentaa vahvistimelle
  • Sitä että montako vuotta auton laturi kestää
  • Sitä kuinka helposti turvatyynyt laukeavat silmille kun kuunnellaan Cheekkiä
  • Sitä kuinka paljon tarvitaan vaimennusmattoa auton peräkontin luukkuun
  • Sitä miten paljon valot välkkyvät autossa
  • Sitä miten usein soitin menee protect-tilaan
  • Sitä miten monivolttiset linjalähdöt soittimessa pitää olla
  • Sitä miten usein auton koria joutuu hitsaamaan kun saumat ratkeilee
  • Eikä varsinkaan sitä että tuhatwattista subbaria voi soittaa missä kotelossa tahansa, millä säädöillä tahansa ja miten kauan tahansa 999 wattisella vahvistimella ja takuu korvaa jos subbari palaa….

Tuossa nyt muutamia esimerkkejä siitä mitä se tehonkesto EI KERRO.

Tehonkesto sinällään on ihan hyödyllinen tieto. Jos se ilmoitetaan rehellisesti. Jos se ymmärretään oikein. Kaiutinten tehonkeston “luokitteluun” on olemassa monta erilaista standardia, muun muassa IEC, EIA ja DIN. Valitettavasti yksikään ei ole noussut alan yhteiseksi normiksi. Ja monet ( varsinkin halpisvalmistajat ) ilmoittavat tehonkestolukemansa täysin “hatusta”. Vahvistimille on luotu CEA-standardi joka vähitellen yleistyy ja on käyttökelpoinen. Kaiutinten kohdalla on vain tyydyttävä siihen että on olemassa jatkuva tehonkesto eli “RMS tehonkesto” ja sitten erilaisia peaksupermusicpower-tehonkestoja.

Jonkinlaista suuntaa saa näistä RMS tehonkestoista siitä mitä elementit kestävät hajoamatta. Ja sen verran vielä sotketaan pakkaa että vahvistin saisi mielellään olla jatkuvalta teholtaan isompi kuin subbarin tehonkesto on. Tästä aiheesta lisää sivulla Miten Subbari Palaa Tai Hajoaa

Legendat Lattialle osa 2 eli Subbarin Ohmit ja puhekelat

Kun asiakas tulee ostamaan vahvistinta jo olemassaolevalle subbarilleen, käydään usein seuraavanlainen keskustelu:

Minkälaisia vahvareita sulla on subille alle kahensaan euron?
Onhan niitä vaikka minkälaisia, minkälainen subbari sinulla on?
Viissataawattinen
Okei, muistatko minkä merkkinen tai mallinen se on?
Oisko ollu joku ässällä alkava tai ehkä se ei ollukkaan, emmä muista
Ei sulla sattus olemaan se mukana?
Ei oo, mä tarttisin vaan nyt vahvarin sille.
Mä en oikein pysty myymään sulle sopivaa vahvaria kun en tiedä minkälainen subbari sulla on. Muistatko että minkälaiset puhekelat siinä on?
Puhekelat? Se on refleksikotelossa.
Okei. Mites niitä liittimiä mihin tulee kaiutinjohdot. Onko niitä liitinpareja yks vai kaks?
Emmä tiedä, se oli valmiiksi kotelossa. Mitä väliä sillä on?
No katsos kun jos sulla on vaikka yhdellä neljän ohmin kelalla se subbari niin sun kannattaa ostaa semmonen vahvari josta saat tehoa neljän ohmin kuormaan. Jos taas se on vaikka kahdella neljän ohmin kelalla niin sillon kannattas ostaa semmonen vahvari joka antaa tehoa paremmin siihen kahden ohmin kuormaan.
Mutta mähän kytken sen vahvarin yhteen oomiin oli mulla mikä subbari tahansa, mä haluun digivahvarin?
Ööö, et pysty.
Tä?

Helpommallakin voisi varmaan selvitä, mutta kun ei sisu anna periksi myydä vaan jotakin. Nämäkin tilanteet aina ennemmin tai myöhemmin selviävät ja se oikea vahvari löydetään.

Puhekelojen määrä ja impedanssi eivät kerro

  • sitä että onko subbari parempi vai huonompi
  • sitä että soiko se lujempaa
  • sitä mihin koteloon se subbari käy
  • paljonko se kestää tehoa
  • pitääkö olla digipääte

Tuossa vieressä on kaksi mallia samasta subbarista. Ylempi on yhdellä puhekelalla ja alempi kahdella puhekelalla. Soivat yhtä hyvin ja yhtä lujaa jos vaan saavat saman verran tehoa ja ovat koteloitu samalla tavalla.

Tänä päivänä suurin osa subbareista on ns “tuplakakkosia” eli varustettuna kahdella kappaleella kahden ohmin keloja.

Niin sanottu tuplakakkonen on käyttökelpoinen ja suosittu näistä syistä:

  • kelat rinnankytkettyinä siitä saadaan 1 ohmin kuorma. Markkinoilla on paljon kohtuuhintaisia vahvistimia jotka antavat parhaiten tehoa 1 ohmin kuormaan
  • kelat sarjaankytkettyinä siitä saadaan 4 ohmin kuorma. Lähes kaikki markkinoilla olevat vahvistimet kykenevät ohjaamaan siltakytkettyä 4 ohmin kuormaa

Tilanne muuttuu täysin jos laitetaan kaksi subbaria. Silloin nuo samat kuormat saa helpoten aikaiseksi kun on käytössä elementtejä joissa on tuplaneloset kelat eli 2 kappaletta 4 ohmin keloja per subbari.

Subbarin puhekelat ja niiden impedanssi määräävät sen mihin kuormaan se voidaan kytkeä. Vahvistin vaan joko toimii siihen kuormaan tai sitten ei. Ja jos toimii niin antaa enemmän tai vähemmän tehoa.

Lisää infoa kytkennöistä ja impedansseista löydät sivulta Miten Subbarit Kytketään?

Impedanssivaihtelu subbarissa

Elementin nimellisimpedanssi tarkoittaa sitä mikä impedanssi puhekeloissa suurin piirtein on kun subbari on hiljaa paikallaan. Suurin piirtein tarkoittaa sitä että esimerkiksi 4 ohmin puhekela voi näyttää vaikka 3,6 tai 4,2 Ohmia yleismittarilla mitatessa. Eikä se silti ole rikki.

Kun elementti laitetaan koteloon ja sitä soitetaan vahvistimella, sen impedanssi on jotain aivan muuta. Vaihtelee taajuuden mukaan aika rajustikin. Viereisessä kuvassa on erään elementin impedanssivaste suljettuun koteloon asennettuna. Punainen viiva näyttää elementin nimellisimpedanssin ( 4 ohmia ) ja tuo sininen viiva impedanssivasteen maksimiarvon. Kuvitteleppa paljonko tehoa se 4 ohmin kuormaan tehokas vahvistin antaa tuonne vajaaseen sataan ohmiin? Refleksikotelossa vaste on erilainen, siinä on yleensä kaksi noita kapeita huippuja ja niiden välissä matalin arvo on kotelon viritystaajuuden kohdalla. Pämppäristä puhumattakaan, siinä huippuja on yleensä kolme. Nämäkin asiat vaikuttavat siihen miten subbari soi. Ja aika paljonkin.

Ihannetilanteessa impedanssi ei kovin paljoa vaihtelisi soitettaessa. Mutta vaikka äkkiä voisi kuvitella, että oheisen kuvan kaltainen subbari on mahdoton soitettava millekään vahvistimelle niin ei se onneksi ole niin. Tuo impedanssikuvaaja on aika “normaali” ja tuokin subbari soi tuossa suljetussa kotelossa käppyrän muodosta huolimatta aika mukavasti.

Seuraavalla sivulla käsitellään sitten niitä muita parametreja mitä subbareissa on. Niistä ei niin paljoa ole legendoja koska niiden olemassaolosta suurin osa subbarin käyttäjistä ei ole koskaan kuullutkaan. Mutta kotelonsuunnittelijalle ne ovat erittäin tarpeellisia! Joten siirry sivulle Subbarin muut parametrit jos haluat tietää mitä ne ovat ja mitä ne kertovat.

Sivulla Subbarit kytketään on kerrottu minkälaisia yhdistelmiä eri impedansseilla saadaan aikaan useamman elementin ja/tai puhekelan yhdistelmissä. Lisäksi siellä on käyty läpi sarjaan- ja rinnankytkennän laskukaavat.